toipumista

Jos viime viikko meni juhlia järjestellessä, niin tämä viikko on mennyt vähintäänkin yhtä nopeasti juhlista toipuessa. Keittiössä hääräämisen sijaan on taas puikot viuhtonut ja ompelukonekkin lauloi sen verran, että saatiin muutama hernepussi aikaiseksi. Aika haastava tehtävä tämä- siis hernepussien ompelu. Kaksivuotias avusti kuuliaisesti pöydän alla ja paineli omaan tahtiinsa koneen poljinta (vaimikäseon?) ja kolmevuotias nökötti melkein sylissä ja kuumotti ompelijaa tuhansilla kysymyksillään... Että surrur vaan. Kyl mä vaan noita puikkoja niin paljon mielummin heiluttelen...

Pieni puinen purkki "löytyi" omista kätköistä kirjahyllystä. Nyt se pääsi paraatipaikalle valkoisten kynttilöiden  seuraan. Siinä sen on hyvä. Välillä kestää aikaa nähdä oman kodin aarteet ja ymmärtää niiden arvo. Tämäkin purnukka on sukulaismiehen jättämä kädenjälki. Kaunis muisto.

Niin ja naapurissa heiluu leka ja vanha keittiö saa lähtöpassit uuden tullessa tilalle. Tässä meidän yksivuotiaamme, Ikeaa vm. 2011. Vietettiin lapsen syntymäpäivien aikaan myös keittiön vuosipäivää. Täytyypä kaivella koneelta "ennen" kuvat niin saa jotakin tolkkua tähän muutokseen. Mutta vuoden käyttökokemuksella voin lämpimästi suositella Ikean keittiötä muillekkin.

Viikonloppuja. Ja onnea kaikille iseille! Me leivotaan kakun sijaan sämpylöitä ja tehdään jotain kivaa...