mökkihöperöt

Tänään on sitten oikea myrskysää. Niin kuin luvassa olikin. 

Lunta sataa ja tulee tosi kovaa.

Raotettiin aamulla ulko-ovea ja todettiin, että jäädään vielä tänään kotiin. 

Olohuoneen ikkunaan on satanut lumiverho. Nätti!

Täältä muuten saa taas noita pahvimökkejä, kympin kipale. 

Eilisen ulkoilut hoidettiin putsaamalla auto ja kaartamalla kauppaan ostoksille. 

Pieni ilo nuhapäiviin!

Täytyy kyllä sanoa, että viikko neljän seinän sisällä 

kolmen nuhanenän kesken on jo ihan tarpeeksi. 

Huh.

koristeeksi

Sairastuvalta päivää.

Tarjolla olisi nuhaa, yskää, kuumetta ja vielä kaupan päälle mahatautia. 

Ja ajoitus on tietenkin se täydellisin- kuten aina!

Tautikarkeloiden lomassa ollaan kuitenkin väkerrelty pieniä jouluisia juttuja.

On sydämiä ja tuollaisia viuhkoja. Yksi uusi tähtikin valmistui.
Tarpeeksi yksinkertaista, mutta samalla ihan kelpo koristuksia Joulua ajatellen. 

Ja ehkä näillä jonkun paketinkin voisi somistaa.

Kovinkaan paljon punaista ei meille taida tänäkään jouluna eksyä.

Vaikka nämä on jo alkaneet houkuttaa ja vähän koukuttaakkin.

 Ja joo, mulla ei oo kuumetta. Ainakaan vielä.

Psst! Printattava Joulukalenteri täältä.

pimeys

Tänään aamulla kymmeneltä.

On ihan käsittämättömän pimeää. 

Pientä valoa ja tunnelmaa tuo nuo paperitähdet joita on ikkunoissa ja ovenpielissä. 

Kohta lasten kanssa keikalle. JEE!

luottokamat

Sain Kohti kotisaarta- blogista kivan haasteen, jossa listata kolme luottotavaraa. KIITOS! 

Tätä piti hetken aikaa pohtia ja pähkäillä, sillä ekana tuli vaan mieleen perinteisesti puhelin ja avaimet... 

1. Villasukat. Ilman on vaikea olla taikka varpaat paleltuu. Kotiin tullessa melkein aina täytyy ensimmäisenä vetäistä villasukat jalkaan. Talvella mullon sukat yötä päivää jalassa. Moneen vuoteen en ole jaksanut itse sukkia tehdä, mutta nyt on ihan pakko kun vanhat alkaa kaikki kirjaimellisesti lahoamaan...

Tässä on tulossa Embossed Leaves Socks. Ohje löytyy kirjasta Favorite Socks, 25 Timeless Desingns from INTERWEAVE. 

2. Huulirasva. Ainakin kerran tai kaksi päivässä on huuliin sipaistava jotakin huulirasvaa. Tässä ehkä kaunein rasvapurkkini :)

3. Laukku. Ilman laukkua en vaan pärjäisi. Tämän pienen nahkaisen satulalaukun löysin kesällä kirppikseltä, euron hintaan. Juuri sopivan kokoinen kukkarolle, avaimille sekä puhelimelle. Harvoin enää nykyään muita laukkuja käytänkään... Mutta se täydellinen hoitolaukku on edelleen hakusessa. Nannas esitteli kyllä varsin hyvän ehdokkaan...- Hei, Joulupukki? :)

Laitan haasteen eteenpäin Piirto- blogiin. Ole hyvä A-R :)

piparimökki

Ostin söpön talomuotin pipareiden paistoa ajatellen.

Itse leivontaurakka on kyllä vielä ihan suunnitteluasteella, mutta inspistä odotellessa

leikkelin mustasta Dc-Fix muovista pieniä mökkejä keittiön ikkunaan...

Tää muuten herjaa, että kuvatila ois lopussa. HELP?!

tähdet, tähdet

Näissä tähdissä on mun mielestä jotakin taikaa...

Ekaa kertaa omin käsin tälläisiä väkersin ja alun hankaluuksien jälkeen
 näitä putkahteleekin varsin tiuhaan tahtiin.
Kuvittelin, että olis vaikeempi rasti mitä onkaan.
 Kunhan vaan malttaa olla kärsivällinen paperisuikaleiden
leikkaamisessa ja mittaamisessa.
Oikotie kun johtaa usein harhaan...
ainakin mun kohdalla. Valitettavasti.

Jos alkaa jonkun muunkin sormia kovasti näperryttämään,
niin ohje olis täällä.

Seuraavaksi sitten sen himmelin kimppuun...

vielä kerran pojat

Takki kolmonen valmistui!

Lankana tässäkin Novitan 7 veljestä

 ja puikkoina nelosen bambut.

Koko on se pienin, 74.

Alunperin ajattelin, että teen kolme samanlaista takkia. 

Isommat saivat siis nämä.

Kahden mustan takin urakoinnin jälkeen kaipasin kuitenkin vaihtelua.

 Tsadaa...ostin valkoista lankaa!

Olin myös tilannut valmiiksi värikkäät napit, 

samat mitkä aiemmin esiteltyihin takkeihin ompelin. 

Sitten pitikin pikkasen saada söpöstellä.

Lankakaupasta löytyi ihanat ja isot kookosnapit,

vauvan takkiin paremmin sopivat.

Tuli ihan nätti! 

Ohje siis hyväksi havaittu Kässänopen painajainen.

yks muija lisää

Ostin lahjan, ihan itselleni.

 Avasin jo paketistakin. En malttanut millään odottaa jouluun saakka.

Nyt on taas muijat meillä lisääntyneet, kun nämä ihanaiset keittiöliinat sain.

Uusi koukku piti tietenkin myös hommata, vanhaa kun ei edes ole. 

Kirppiksillä olen yrittänyt terästää haukankatsettani, 

mutta Innoa ei vaan näköpiiriin ole sattunut. 

Joten nyt sitten ruokaostosten yhteydessä nakkasin kopion ostoskärryyn. 

Kiva se tuokin on ja hoitaa kyllä hommansa varsin kunniakkaasti!

p.s Marimekon lehtisestä löytyy taas kivat repäistävät sivut.

 Riittää hyvin pienen lahjapaketin ympärille. 

Itse ajattelin sujauttaa joulun ajaksi johonkin kehyksiin...

taikka sit vois liimata kartongille ja leikellä kuusenkoristeita. Hmmm...

home sweet home

Aurinko sai taas aikaan sen.

Kamera hyppäsi hyllystä ja satunnaisia räpsyjä oli vaan pakko napsia. Oikea valoilmiö!

Mutta samalla tuo ihana pallero myös todenteolla paljastaa luurangot kaapeista ja jokaikisen pölyhiukkasen sekä sormenjäljen ikkunassa. Miks täällä ei kukaan koskaan siivoo...?

On muuten mainio tuo Anu Harkin ja kumppaneiden uusi Kotoliving- lehtinen. Rouhean tuntuinen lehti täynnä melkoisia kuvia ja ideoita. Sieltä myös tuo pieni posteri liitutauluseinällä, lehdestä repäisty.

lastenhuoneeseen

kuvat: Forever Love

Inspiraatiota tuleviin lastenhuoneisiin. 

Erityisen houkuttelevalta näissä kuvissa näyttää tämä Ikean lipasto hieman tuunattuna. 

Pastillin sävyt ja puu ♥ 

Ehkä tuo lipasto henkii muistoja omasta lapsuudesta, 

jolloin oli paaaljon mäntypuuta kalusteissa, aivan liikaa siis. 

Luulin saaneeni yliannostuksen.

Mutta nyt tässä lähellä kolmenkympin kriiseilyä tuokin puu,

 tuossa muodossa näyttää aivan liian ihanalta. Saattaa siis käydä niin, että toinen lastenhuoneista rakentuu Ikean Ps- mäntylipaston ympärille. 

Kantsii muuten tutustua Forever Love -blogiin. Kauniita kuvia ja tunnelmaa!

toipumista

Jos viime viikko meni juhlia järjestellessä, niin tämä viikko on mennyt vähintäänkin yhtä nopeasti juhlista toipuessa. Keittiössä hääräämisen sijaan on taas puikot viuhtonut ja ompelukonekkin lauloi sen verran, että saatiin muutama hernepussi aikaiseksi. Aika haastava tehtävä tämä- siis hernepussien ompelu. Kaksivuotias avusti kuuliaisesti pöydän alla ja paineli omaan tahtiinsa koneen poljinta (vaimikäseon?) ja kolmevuotias nökötti melkein sylissä ja kuumotti ompelijaa tuhansilla kysymyksillään... Että surrur vaan. Kyl mä vaan noita puikkoja niin paljon mielummin heiluttelen...

Pieni puinen purkki "löytyi" omista kätköistä kirjahyllystä. Nyt se pääsi paraatipaikalle valkoisten kynttilöiden  seuraan. Siinä sen on hyvä. Välillä kestää aikaa nähdä oman kodin aarteet ja ymmärtää niiden arvo. Tämäkin purnukka on sukulaismiehen jättämä kädenjälki. Kaunis muisto.

Niin ja naapurissa heiluu leka ja vanha keittiö saa lähtöpassit uuden tullessa tilalle. Tässä meidän yksivuotiaamme, Ikeaa vm. 2011. Vietettiin lapsen syntymäpäivien aikaan myös keittiön vuosipäivää. Täytyypä kaivella koneelta "ennen" kuvat niin saa jotakin tolkkua tähän muutokseen. Mutta vuoden käyttökokemuksella voin lämpimästi suositella Ikean keittiötä muillekkin.

Viikonloppuja. Ja onnea kaikille iseille! Me leivotaan kakun sijaan sämpylöitä ja tehdään jotain kivaa...

Sinistä

Tästä jutusta olen yllättynyt itsekkin. Luulin, että olen allergisoitunut pahasti kaikelle vähänkään sinistä muistuttavalle. Jotenkin ihmeenkaupalla sitä on kuitenkin meille pikkuhiljaa hiipinyt. Eikä ainakaan toistaiseksi ole aiheuttanut mitään kutinoita...

Tykästyin noihin Ikean paperikoristeisiin alkusyksystä kun ne kauppoihin ilmestyi. Sillon tyydyin niitä vaan kauppareissuilla ihastelemaan. Viimeviikolla ne kuitenkin pomppasivat ostoskassiin kun olivat saaneet alelaput kylkeensä. "Oivat synttärikoristeet", tuumin mä! Valkoiset saman sarjan koristeet jatkavat koristamistaan ainakin Joulun yli, kenties pidempääkin. Samaisella reissulla nappasin myös tuon tyynyn, tämän hetken väripilkku olkkarissa. Keltainen sai väistyä makkariin. Sinne löysin myös uudet verhot, joista sitten joskus toiste enempi.

Sitä vaan, että mullon siis sininen kausi menossa!