maanantai 18. marraskuuta 2013
Maanantain muruset
Juhlien jälkeen koittaa aina arki. Tänään on arki maistunut erityisen hyvälle. Kotona on hyvä olla kunhan muistaa välillä käydä tuulettamassa tomut pois hartioilta. Niin se vain on! Gaalasta ja Einosta siis toivuttu...
Niin ja stringi sai kylkeensä valon. Tarpeellinen lisä keittiöön, josta uupuu työvalaistus kokonaan. Ihan vaan sen vuoksi, että ei ole saatu päätettyä minkälaista valoa halutaan. Voisin villisti veikata, että tämä ratkaisu ei ainakaan nopeuta päätöksentekoa... Ja kivaltahan toi nipsukin näyttää!
Tunnisteet:
lapset,
lastenhuone,
Lifestyle,
niitänäitä,
olohuone,
sisustus
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Voi mikä surullinen lapsi. Aivan hurmaavan hellyyttävä kuva. Kivoja yksityiskohtia kuvissa. :)
VastaaPoistaTuo tyllerö on tuossa kyllä aika liikkis <3 Kiitos Maria!
PoistaKauniita kuvia! ja oli tosi ihana tavata! :)
VastaaPoistaNo niin oli! Toivottavasti tulee vielä toisiakin kertoja! Kiitos :)
PoistaHei mistä tuo olkkarin älyttömän hieno matto on? :)
VastaaPoistaMoikka,
PoistaMatto on Linie Designin Asko Mixed. Lännä Möbleriltä ainakin saa tilattua. Ehkä on myös Iskussa?
olipa hauska nähdä! :)) kauniit kuvat ja voi tuota surkua :/
VastaaPoistaOli tosi kiva, toivottavasti vielä joskus uudelleen! Surku tulee aina välillä :)
PoistaVoi sydän ,miten ihana pikkuinen siellä suree! Ja tuo Missonin tyynynpäällinen näyttää aina vain houkuttelevammalta, kävin sitä perjantaina liikkeessäkin hypistelemässä. Ehkä kevääksi.. :)! Oli niin kiva viettää sun ja Petran kanssa aikaa lauantaina. Harmi, ettei sitten enää nähty heippojen aikaan. Mutta toivotaan, että seuraavaan kertaan :)!
VastaaPoistaJoo, mallitylleröä ei ihan hotsittanu olla kuvattavana :)
PoistaMissoni on kiva ja raikas! Mä tiiätkö voitin sen vuosi sitten blogiarvonnassa ja nyt vasta siihen kunnolla tykästyin! Keväällä sen väri on ehkä ajankohtaisempi kuin nyt :) Oli kiva tavata, ja toivotaan että tulee uusia tilaisuuksia. Ja voihan niitä ihan omin nokkinensa järjestää :) Ja sinne naapuriinkin terkut!
Voihan itku <3 <3 Miten se tuossa vaiheessa (kuvassa) näyttääkin niin hellyttävältä. Meidän roikale kun vetää sen 20 kertaa päivässä itkuportkuraivarit lattialle, niin sympatiaa saa todella opetella... Mäkn on alkanut tuollaista sienijakkaraa haaveilemaan, ihana!
VastaaPoistaTuosta puuttu se ääni :) Suuttu raukka kun yritin kuvata! Joo, niissä raivareissa ei oikein tee mieli kuvata ketään :D
PoistaJakkara on ihana! Välillä se tosin on jäähyllä jossain kaapissa kun keikkaa helposti ja varpaat jää alle jos sylistä tipahtaa. Vangithan näitä tekee, jostain vankilan tehtaanmyymälästä tilasin E:lle aikoinaan synttärilahjaksi(ei ollu oma lehmä ojassa;) Sienet on muutenkin tosi kivoja, nyt oon ihan virkaten niitä tehtaillut :)
Teidän pieninkin on jo kasvanut noin isoksi! Niin se aika rientää... :-)
VastaaPoistaNo niin rientää. Mä en meinaa pysyä mukana! Ihan kohta on taas yhet synttärijuhlat tässä torpassa... :)
PoistaMuiks! Lyden kautta tänne löysin ja lukijaksi jäinkin samantien ;) Makeita kuvia ja kiva blogi!
VastaaPoistaHei,moi! Kiva kun tulit ja jäit! Lämpimästi tervetuloa :)
PoistaIhania kuvia, tykkään, tykkään! Ja alan seurailemaan :)
VastaaPoistaKiitos Tarja! :)
PoistaAivan ihania kuvia! :)
VastaaPoistaTämä sun kommentti oli tupsahtanut roskapostin puolelle...:(
PoistaKiitos Sanna <3