maanantai 28. tammikuuta 2013

kevään väreissä






Se kuka keksikään kantoliinan, ansaitsee mun mielestä suuret kiitokset ja kunniamerkin!

On nimittäin niin, että me ollaan saatu maailman valloittavimman hymyn omistava vauva. Neiti on tyytyväinen kuin mikä. Viihtyy hyvin ja seurailee ympäristöä. Nukkuu päivisin pitkiä pätkiä. Kaikki on siis paremmin kuin uskaltaa toivoakkaan. Tämä kaikki ihanuus tapahtuu kuitenkin vain sylissä ollessa. Sitteri taikka leikkimatto on kamalia paikkoja, samoin oma sänky. Sylissä vaan on niin hyvä ja turvallinen olla. Onhan se aivan ihanaa, että vauvaa saa sylitellä. Mutta kyllä se on myös varsin ihanaa kun saa tehdä asioita molemmilla käsillä. Maitotölkin avaaminenkin on vaan niin paljon kätevämpää kaksin käsin.

Omaa aikaa ei siis juuri ole. Viimeviikolla arjen pelastaja kuitenkin saapui! Kantoliina, tuo kummallinen trikoomytty. Mun uusin ystävä. Kumma miten kaikki muuttuikin kertaheitolla helpommaksi. Eilen illalla sain pitkästä aikaa käsiini puikot ja kerän trikookudetta. Syntyi kaksi patalappua. Muuttolaatikkoon ei tarvitse pakata niitä vanhoja, nuhruisia läpysköitä. Vaan ihan uudet, korallinpunaiset lappuset. Pienestä se ilo syntyy!

Tuota kudetta jäi vielä yli puoli kiloa. Onko jollakin ideaa mitä siitä saisi tehtyä?

10 kommenttia:

  1. Koti-blogissa oli Aniirin tekemä "sipulipussi" eteiseen huiveille ja muille. Se oli hauska! Tai jos teillä menee ihan sipuleillakin. Mä sain eilen valmiiksi oman mattoni ja nyt tekee mieli ostamaan lisää kudetta! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo, niimpä olikin. Ja tosiaan tosi hauska! Sen voi osata tehdäkkin:)

      Kiva se sun matto! Ja väri -nams :) Nää kudehommat on kyllä koukuttavia. Mulla oli yks vaihe millon tein vaan mattoja vailla määränpäätä. Mut se niiden tekeminen oli vaan niin kivaa...

      Poista
  2. Nuo kantojutut on niin parhaita. Se että saa kädet vapaaksi ja vauva on tyytyväinen on niin, no, vapauttavaa =) Ja se teidän neidin hymy on kyllä niin ♥

    Mä kyllä keksisin kuteelle käyttöä! Itselleni, hah :D Koitapa nyt sitä kirjovirkkausta; tuota ja valkoista ja harmaata. Tulis taatusti herkku!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan vapauttavaa. Jotekin tuntuu, että voi jopa ajatellakkin jotain :)

      Hitsi, niin tuliskin! Mut mä en ehkä osaa... Eikä mulla oo valkostakaan. Harmaata kyllä löytyy jos jonkun sävystä.

      Poista
  3. Oij, miten kiva blogi löytyikään... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei. ihana kommentti! Kiitos ja tervetuloa mukaan :)

      Poista
  4. Voisin yhtyä edelliseen! Oikein mukavan tuntuinen blogi sinulla! :)

    Noista matonkuteista.. Itse luulin tuota yllä olevaa tekelettä lasin/kupinaluseksi. Itse olin jo kaivamassa kuteita esiin ennen kuin luin loppuun ja se olikin siis patalappu! Kenties niitä lasinalusia sitten lopuista kuteista? On muuten todella kaunis väri tuossa, mistä olet moisen löytänyt? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ihanasta kommentista! Lämmittää mieltä kovasti...:)

      Hyvä idea nuo lasinalusetkin! Tuo kude on vuoden marinoitunut kaapissa, mutta nyt sisuunnuin ja sain sen vihdoin kerittyä. Ostan melkeimpä aina kuteet Oulunkylän lankamaailmasta. Luulisin että tuota samaa sävyä on siellä tänäkin keväänä, muotiväriä kun taitaa olla.... :)

      Poista
  5. Hempeä, mutta samalla niin raikas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! Mun tän kevään väri on juurikin tuo koralli. Vaatekaupatkin näyttäs olevan sitä samaa mieltä :)

      Poista

Kiitos kun kommentoit!