valmista tuli!

Laiska se töitään luettelee. Ja täällä niin laiska että toistaa jo itteään. Että ois mukamas jotakin tehny...

Viimeiset viisi viikkoa on mennyt ihan hurjaa vauhtia. Arki koitti tän perheen tytöille kun isi lähti kuukauden kotona olon jälkeen takaisin töihin. Ensimmäinen varsinainen koitos koettiin pari päivää sitten kun kiireellä perheen muori pakkasi kolme lastaan toppakamppeisiin ja paiskasi suorituksestaan onnellisena oven kiinni. Onni loppui varsin lyhyeen kun takin tasku ammottikin tyhjyyttään. Avaimet jäi kotiin! Melkein siis kuin maailmanloppu ois koittanu. Onneksi sentään kaikki muksut oli jo ulkona ja vaippojakin pienimmälle tarpeeksi matkassa. Ja voin myös kertoa, että se ulko-ovi ei tosiaan aukea ilman avaimia. Kokeilin, monesti :D

Elämä on tällä hetkellä siis aikamoisen kiireistä ja vauva käsivarsilla on hyvin hankala mitään tehdä. Eilen otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja vihdoin sain matosta langanpätkät pujoteltua piiloon. On muuten oiva apulainen tuo muovinen parsinneulaa muistuttava ryijyneula... Jos joku tietää sille oikean nimen, niin saa hihkaista. Ei ollu edes kova homma, mutta tunnetusti se joka jää helposti tekemättä kun on olevinaan niin kamalaa.

No mutta matto on valmis. Ja toivottavasti uuteen kotiin se johonkin saadaan ujutettua. Vaikka tän kanssa onkin ollut pitkä taival, niin silti se on erittäin mieleinen. Ja väritkin tuntuu edelleen oikein omilta. Täältä löytyy tarkempaa infoa.