lauantai 13. heinäkuuta 2013

Meidän Marimekot

















On raitaa, palloa, nuttua, takkia, mekkoa, kippoa, kuppia, unikkoa, purkkia, tyynyä, pussukkaa ja nyssäkkää. Ai että tykkäänkö Marimekosta? No joo!

Marimekkoilu alkoi jo lapsuudessa kun edesmennyt mummoni tykkäsi Marimekon kankaista ja vaatteista. Mummolassa olikin ikkunassa mustat Lokkiverhot, joita nyt haaveilen myös omaan kotiini. Ensimmäisiä oman kodin sisustusjuttuja oli unikkopyyhkeet sekä lakanat. Satulat sain tuparilahjaksi yli kymmenen vuotta sitten. Unikkoöverit taisi moni huusholli huitaista 2000-luvun alussa? Niin myös täällä. Oli purkkia ja verhoa, pyyhettä yms. Lakanat ja parit pyyhkeet on säästössä noilta ajoilta. Hunajaista- blogin innoittamana kaivelin taas ison punaisen Unikkolaukun käyttöön. Vuosien jälkeen se näyttääkin ihan kivalle ja piristää varsinkin mustaa vaatetusta kummasti. Uusin tulokas on alemyynneistä bongattu Muija-tyyny sekä raitamukit.

Ja Iloisen takin kun päällensä laittaa niin väkisinkin alkaa hymyilyttää! :)

24 kommenttia:

  1. Kiitos linkitytksestä, mietin etten voisi edes tehdä tätä postausta itse :DDDDDD Kun ei ole muita vaatteita/laukkuja ;D Ihanat kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta ois tosi kiva nähä sun Marit ja mekot :D Täytyy tunnustaa, että ei mullakaan kaikki vaatteet kuviin mukaan päässy.... mut ollaan ihan hiljaa vaan.

      Kiitos Riikka!

      Poista
  2. Kiva juttu, minäkin mietin että en voisi edes tehdä tätä, koska meillä on niin älytön määrä marimekkoa... :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tee vaan :) Ja on muuten aika hauskaa koluta kaappeja. Ai tääki ja tääki, ainii tällänenkin ois... :) Nyt tuli mieleen, että en löytäny mistään meidän raitapyyhkeitä...Kääks.

      Poista
  3. Ihanat Marimekot! Tässähän tuli tosi monta himotuksen kohdetta samassa postauksessa. Etenkin Muija-kuosi ja sukat makkaralla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. AI sielläkin on marifani :) Muija on ihana, itse siihen vasta hiljattain heräsin. Sukat makkaralla oli mulla pitkäaikainen haave. Se haave toteutui kun ystävä toi makkarat tullessaan kylään... ;) Ja on muuten koko perheen lempparilasit. Voin siis suositella!

      Poista
  4. No on komea sun kokoelma! Mä oon Marimekon osalta tämmönen myöhäisherännäinen. Astioille lämpenen ihan täysillä ja upeille kankaille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On noita kertynyt ihan huomaamatta aikamoinen läjä. Ja tänää siivotessa huomasin, että moni juttu jäi kuvista pois...

      Astiat on tosi kauniita, niiden muotokieli on nätti. Ja kankaat myös, harmi vaan kun ovat aika kovissa hinnoissa nykyään. Mä kerään lanttejani tuohon lokkiin...

      Poista
  5. Meillä on kaapissa yksi musta unikkolakanasetti. Se on odottanut kaverikseen punaista vastaavaa, mutta en ole saanut aikaiseksi hommata. Sitten se unikkovaihe meni ohi, ja lakanat unohtui. Pitäisiköhän sitä investoida, että tuo yksinäinen setti pääsisi viimein, kymmene vuoden jälkeen, käyttöön? Ja sukat makkaralla lasit on ostoslistalla, ne on herkut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt unikkokaupoille :) Nuo meidänkin on jotakuinkin samanikäiset kuin sulla, harvakseltaan tätä nykyä sängyssä mutta kangas on edelleen kuin uusi. Ja musta unikko on ihana. Vaikkakin ko. kuosi ei nyt enää niin suuressa suosiossa olekkaan...Eikä omakaan silmä niin siinä lepää kuin joskus muinoin kun koko kämppä oli tykitetty verhoilla sunmuilla patakintailla... :)

      Lasit on tosi kivat! Vielä pitäisi meillekkin yksi kahden satsi hommata.

      Poista
  6. Sulla on kyllä upea kokoelma! Monet noista kotiuttaisin mielellään meillekin. Tuo pussukka jäi vähän hiertämään kun en ehtinyt enää sen kanssa toimimaan. Ehkä se joskus tulee vielä jossain vastaan :)

    Samoin kuin Joanna mäkin olen vähän myöhäisherännyt ja kankaat & astiat sytyttää eniten + , kuten olet varmaan huomannutkin. Ja laukut, ja asusteet, ja... ;D Monet mekot ja tunikat on ihan mielettömän ihania, mutta ei sovi mun kropalle ei mitenkään. Pitää vaan ihailla muilla. Mä en ole koskaan lämmennyt unikolle, mulla ei ollut aikoinaan kuin yksi punainen avaimenperä, lahjaksi saatu. Unikot onkin osittain syy siihen miksi Marimekko pysyi etäisenä monta vuotta yläasteen raitapaitojen ja repun jälkeen. Tuntui ettei siellä muuta kuin unikkoa ole tarjolla. 10 vuotta sitten ostin keltaisen unikkosateenvarjon ja se on kyllä ihan lemppari. Piristää sadesäätä kivasti! Eli aina löytyy poikkeus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitähän tuo +-merkki tuolla tekee..? :)

      Poista
    2. Ootko käyny siellä lippulaivan myymälässä kattomassa sitä pussia? Jotenkin en ihan usko, että se Jumbon täti tiesi edes mitä tarkoitin kun kysyin moista...

      Mulla on ollut kausia, että ei ole marimekot paljonkaan innostanut. Mutta sitten aina tulee uusia tuulia ja innostusta. On sullakin aikamoinen kokoelma niitä astioita kertynyt, olen siis huomannut :) Mulla on sitten ollut unikkoa sunkin edestä, itse ostettuna ja lahjaksi saatuna. Meillä kun on koko naisväki marimekkolaisia niin lahjaksi on ropissut yhtä sun toista-puolin ja toisin:) Noi unikkolakanat on ihan parhaat laadultaan ja lahjaksi saadut, joten käytössä ovat edelleen. Mut ei meillä enää sitä sinistä(!) unikkokappaa(!) tulla näkemään minkä ekoilla palkkarahoilla omaan kotiin ostin... :)

      Poista
    3. Mut ethän sitä voi hävittääkään muistoarvon vuoksi ;) Ekat palkkarahat! Mä en ees muista mitä oon ostanut. Varmaan jotain näkkäriä tai muuta evästä ;)

      Ihmetyttö siellä istuksii uusissa kuvissa ♥

      Poista
    4. Ihana kokoelma ja päivitys! Mulla taitaa myös jäädä tämä päivitys tekemättä, kun Marimekkoa löytyy joka nurkasta. Eihän siihen kyllästy koskaan:).

      Poista
    5. Petralle: No siis mennyttä kalua se verho on ollut jo monta vuotta. Kahden kotdin ikkunassa keikku, kolmanteen ei ollut enää tervetullut... Kaipa se jostakin kuvista löytyy, vois sitä sitten niistä muistella :)

      Ihmetyttö tosiaan :)

      Ane: Kiitos! Ois kiva kyllä nähä sunkin aarteita!! Tee, tee! :)

      Poista
  7. Ihanat kuvat ja ihanat aarteet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on pari ystävää jotka ei paljon marimekosta perusta. Niiden mielestä rahat menee ihan hukkaan ja rumiakin ovat:)

      Kiitos Mira!

      Poista
  8. Kauniita juttuja! Ja nuo ovat niin kestäviäkin, että voi jälkipolville tallettaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei kiitos. Tuo jälkipolvijutu pitää muistaa seuraavaa himotusta hankkiessa:)

      Poista
  9. Ihania kuvia. Minusta on vähitellen kuoriutunut fani. Ostin keväällä Kippis-Converset ja siitä lähtien olen bongaillut kaikkea: raitaa, palloa, muijaa yms. kotiin ja lasten päälle. Vielä en ole raaskinut itselleni vaatetta ostaa. Ystävämyynnistä sain tyttöjen huoneeseen edullisesti verho- ja sängynpeittokankaat. Mustavalkoista tietenkin. Haaveissa olisi päällystää meidän iso ruskea sohva esim. Muijalla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, muijasohva! Kuulostaa ihanalta. Mullakin on pikkuhiljaa käynyt näin, joskus bongaa enemmän kivoja Marimekkoja ja joskus sitten ei oikein innostu uusista kuoseista. Mutta raidat ja pallot, ne on aina ihania. Ajattomiakin ovat! Ystävämyynnit on hyviä, niissä säästää rahaa. Kankaat on muuten aika arvokkaita ostaa kerralla montaa metriä...

      Kiitos kivasta kommentista! :)

      Poista
  10. Heippa. Löysin blogisi instagramin kautta ja päätin heti käydä kurkkaamassa sisältöä. Ihania kuvia ja kaunis sisustus teillä. Jäänkin ehdottomasti lukijaksi! Tervetuloa vastavierailulle blogiini :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Minttu ja kiitos paljon kauniista sanoista! Tervetuloa lukijaksi :) Kävinkin jo vastavierailulla....:)

      Poista

Kiitos kun kommentoit!