Käsi ylös kuka tietää mitä tarkoittaa Momo?! Ja käsi ylös jos tietää asuvansa sellaisessa kodissa?!
Täällä nousee molemmat kädet! Tosin en vielä viikko sitten tiennyt momosta mitään. Sattumalta luin jostakin lehdestä Katja Lindroosin uutukaisesta kirjasta. Tänään sen hain omakseni kaupasta, ihan melkein uunituoreena. Ja kyllä kannatti, ainakin ensituntuma on hyvä.
"Momo tarkoittaa Modest Modernia. Se kuvaa 1950-, 1960, ja 1970- luvuilla rakennettuja asuintaloja, joille ei ole tätä ennen vaivauduttu keksimään sen kummempaa nimeä."
Mehän muutettiin juuri 1979 rakennettuun paritaloon, jossa on tyypillisiä 70-luvun ratkaisuja pitkine ikkunariveineen ja mosaiikkiparketteineen. Kirjaa luettuani alkoi jo melkein kaduttaa, että piilotettiin mosaiikit uuden lattian alle. Nauttikaa te niistä palaparketeistanne keillä se vielä on :)
Yleisesti ottaen näiden vuosikymmenten kodit eivät ole suuressa arvostuksessa eikä kovinkaan moni haaveile joskus asuvansa 1960-luvun rivitalossa. Vai kuinka on? Itse olen lukenut vuosia erilaisia sisustuslehtiä ja -blogeja, joissa kodit on rakennettu aitoihin momoihin. Ja niiden kautta opittiin näkemään pintaa syvemmälle ja ideoimaan omaa seitkytlukulaistamme. Olihan tämä iso hyppy sieltä 2000 -luvun rivarista, mutta eipä olla kaduttu päivääkään. Täytyy omata
Mä kanssa luin ihan just jostain lehdestä Momosta. :)
VastaaPoistaOn varmaan kyllä mielenkiintoinen kirja...
On mielenkiintoinen ja kuvat on ihan mahtavat!
PoistaPitää hankkia ehdottomasti tuo kirja käsiini. Itse vihasin aikaisemmin varsinkin 70-luvun taloja, mutta nyt ne ovat alkaneet kiehtomaan. Varsinkin juuri siitä mosaiikkiparketista tykkään.
VastaaPoistaSuosittelen:)
PoistaMullakaan ei ole aikaisemmin kovin suurta arvostusta ko. asuntoihin ollut, mutta muiden esimerkistä uskallettiin hypätä tänne ja alkaa muokkaamaan tästä omannäköistä.
hihi, pitäisiköhän minunkin hankkia kirja, jos saisin paremman suhteen tuohon meidän mosaiikkiin :D silloin kun me etsittiin asuntoa, aina huomioni kiinnittyi 70-luvun taloihin tai niiden pohjapiirustuksiin, niin paljon mahdollisuuksia muokata niitä. 90-luvun lopun ja 2000-luvun asunnot oli niiin tylsiä, aina samanlaisia ja niin vuokrakotimaisia, usein kuitenkin mm. keittiö sen verran hyvässä kunnossa että ei kehtaisi remontoida. Minäkin asunut koko ikäni uusissa vuokrakerrostaloissa, niin se hajuton ja mauton jo kyllästyttää :)
VastaaPoistaKannattaa;) tosin kaivelin kuvia koneelta missä tuo meidän mosaiikki komeilee. Muistu mieleen miksi piilotettiin se. Mut teidän lattia on kun mielestä nätti eikä tummunut niinku meidän. Tää koko kämppä oli ihan kellertävä sen vuoksi:D oonkohan nähny teidän pohjan joskus? Jos en väärin muista niin jää on aika lähellä toisiaan. Mut muokattavuus on plussaa kyllä!
PoistaHups, puhelimella tuleekin mitä sattuu. Nyt kyllä kai tuosta selvän saa...
PoistaOli mulla ennen se pohjakuva blogissa. Kaivelin teidän pohjan tammikuun postauksestas ja on kyllä hauskasti melkein samanlainen! Meillä vaan pääsee kiertämään kph ympäri, vähän outo järjestely päästä makuuhuoneesta toiseen mutta ah niin käytännöllistä :) vaadin lisää kuvia teidän kodista:)
PoistaVanha omistaja kertoi, että tämä pohja on ollut seitkytluvulla aika yleinen ja suosiossa! Ja ihan toimiva se edelleen on. Tosin meidän kodarikeittiö-yhdistelmä saa kyytiä kunhan taas saadaan inspistä ja rahaa sen tekemiseen. Teillä taitaa olla se fiksummin, eli ainakin kodinhoitohuoneessa on ovi keittiöön? Meillä on avointa tilaa, ja voit arvata miten ärsyttää. Keittiö on rempattu joskus 2000-luvun alussa,mut reikää ei sit ole tilkitty umpeen...
PoistaJoo, kuvia tippuu pikkuhiljaa... kunhan tulee jotakin näytettävää:)
Ihan entuudestaan outo termi ja kirjakin mulle! Meidänkin kodissa mosaiikkiparketti, vaikka taloyhtiö on 90-luvun lopussa rakennettu. Parketin haluan ehdottomasti pitää mutta välillä haaveilen sen hiomisesta ja kevyestä valkolakkauksesta... Katsotaan saako koskaan noita aikaiseksi, sen verran työläs se kuitenkin on väliaikaisine asumisjärjestelyineen kaikkineen..:D
VastaaPoistaEn mäkään aikasemmin ollut tietoinen koko asiasta. Mutta kun sattui olemaan itselle ajankohtainen asia niin alkoi kiinnostaa. Teidän lattia onkin kaunis. Valkolakkaus kuulostaa kivalle... Tuska sen tekemisessä vaan on. T. Lattianmaalausevakossa elellyt
PoistaJa me juuri muutettiin MoMo-kodista pois. Vanha asunto oli rakennettu 1963 ja siinä oli kyllä tosi paljon mua miellyttäviä piirteitä. Kuitenkin tässä tilanteessa sinne jääminen ei olisi ollut vaihtoehto. Myös 50-luvun talot kiehtovat mua arkkitehtuuriltaankin, vaikka nyt 2012-lukulaisessa kämpässä asutaankin:-)
VastaaPoistaOn varmaan ollut tosi ihana fiilis muuttaa ihan uuteen! Meilläkin oli eka omistuskämppä melkein uusi ja sinne muutto oli luksusta. Mutta sitten toisessa kodissa iski remonttikärpänen(vm 2001)ja laitettiin se uuteen uskoon oman maun mukaan vaikka se ei sitä kuntonsa vuoksi olisi kaivannut. Kolmatta kämppää etsittiin sillä silmällä että voidaan se rehellisesti rempata...:) ja vielä täällä hommaa riittää. Seuraava koti onkin sitten varmaan ja toivottavasti omakotitalo joka rakennetaan jo valmiiksi oman näköiseksi.
PoistaTeillä on Sanna ihana koti!
Täällä tietämätön ;) Mutta nytpähän tiedän! hei ja tuo kirja on varmasti mielenkiintoinen..
VastaaPoista:)ja momotkin voi olla ihan viehättäviä!
PoistaKannattaa lukasta jos tielle sattuu.
Minä rakastan momojen arkkitehtuuria,erityisesti 70-luvun. Meillä ollut hirsitalo rakkauden lisäksi toinen vaihtoehto juuri tuon aikakauden talot,ne tyyliltään todella kauniita. Mitä alkuperäisempi,sen parempi :) Mutta niissä taas riskit isommat kuin hengittävässä korkealla kivijalalla olevassa hirsitalossa,sellainen pieni miinus. Mutta varmasti niistäkin terveit yksilöitä löytyy!
VastaaPoistaMunkin maku o n muuttunut vuosien varrella paljon ja olen oppinut näkemään myös 70-luvun taloissa jotakin kivaa. Selkeys ja avaruus on näiden valttikortti. Myös isot ikkunat ja sitä kautta valoisuus on huippua. Ulkokuori ei myöskään aina kerro totuutta, sisällä voi lymytä oikea helmi:)
PoistaKiva kun toi kirja ilmestyi, jos se vaikka nostaisi momojen arvostusta ja kiinnostusta.
Ihanaa, minun pitää saada tuo kirja! Olen kasvanut vuonna '73 rakennetussa omakotitalossa ja olen miettinyt usein, miten sen aikakauden taloja saisi tuotua nykyaikaan, jos sellaiseen päätyisi jossain vaiheessa. Näyttää hyvälle!
VastaaPoistaKannattaa lukea:)Ja on mukava lukea asukkaiden tarinaa kodista ja sen remonteista.
Poistaitse ihastuin koti- ja keittiölehdessä olleeseen 70-luvun nättimykseen joka sattui olemaan tältä samaiselta asuinalueelta kuin omakin koti. Se oli saatu ihan uuteen uskoon,mutta silti alkuperää oli jätetty pieninä pilkahduksina. Sen asunnon myötä itsekkin alettiin huomioimaan asuntoilmoituksista myös näitä vanhempia. Ja näissä on kivaa se,että saa remontoida oman näköistä eikä tyytyä rakennuttajan ratkaisuihin niinkuin usein uusissa joutuu tekemään kun ei viitsi uutta keittiötä heti alas purkaa.
Ja Helsingissä uusien ja isojen perhesuntojen hinnat on kuutamolla...
No nyt minulla on se kirja ja aloin lukemaan sitä eilen. Vaikuttaa oikein hyvälle!
PoistaJee. Lukuiloa:) Ja kuvatkin on kivat.
PoistaNäyttääpä mielenkiintoiselta - tuon voisin joskus (vuoden päästä kun on taas aikaa) napata lainaan (ellen taas ehdi kirjakauppaan ensin ;D)! Ei ollut termi mulle tuttu. Sunhan pitää tuohon profiiliin vaihtaa, että "kolme lasta, mies ja Momo" ;)
VastaaPoistaVoi ei tuota parkettikatumusta! Mä sanoisin että mosaiikki näyttää kuvissa usein kivalta, mutta luonnossa en kyllä kaipaa. Kuten en taatusti tule kaipaamaan niitä meidän alakerran hautakiviäkään...
Saa ottaa lainaan. Tuo voisi ollakin ihan osuva profiilin päivitys:)
PoistaNo joo. Kaivelin koneelta niitä ennen kuvia ja niin näytti tummuneelta ja keltaiselta että ikävä karisi samantien:) mutta vaaleana säilyneet mosaiikit on kivoja, varsinkin kuvissa:)
Heh. Hautakivet:D
Ei oo muuten edes vitsi...
PoistaIiks:P
PoistaMinäkin bongasin mono-termin jokin aika sitten. Vaikka nyt asutaan vähän vanhemmassa talossa, niin voisin tulevaisuudessa hyvinkin muuttaa momotaloon.
VastaaPoistaLisäksi bongasin, että teillä on aivan samanlainen sohvapöytä kuin meillä! Paljon on tullut vastaan melkein samanlaisia, mutta tuo taitaa olla ihan samanlainen. Kaunis pöytä kyllä!
Momotkin on ihan kauniita:) Ja useimmiten niitä on helppo muokata omiin tarpeisiin sopiviksi.
PoistaTuo pöytä on ihana! Ollaan saatu se perintönä. Joskus ajattelin, että maalaan sen valkoiseksi. Onneksi en kerennyt tarttumaan pensseliin. Noin se on nätti. Meillä se toimii lasten pöytänä...
Kiva kun jätit kommentin :)