Pieni puinen purkki "löytyi" omista kätköistä kirjahyllystä. Nyt se pääsi paraatipaikalle valkoisten kynttilöiden seuraan. Siinä sen on hyvä. Välillä kestää aikaa nähdä oman kodin aarteet ja ymmärtää niiden arvo. Tämäkin purnukka on sukulaismiehen jättämä kädenjälki. Kaunis muisto.
Niin ja naapurissa heiluu leka ja vanha keittiö saa lähtöpassit uuden tullessa tilalle. Tässä meidän yksivuotiaamme, Ikeaa vm. 2011. Vietettiin lapsen syntymäpäivien aikaan myös keittiön vuosipäivää. Täytyypä kaivella koneelta "ennen" kuvat niin saa jotakin tolkkua tähän muutokseen. Mutta vuoden käyttökokemuksella voin lämpimästi suositella Ikean keittiötä muillekkin.
Viikonloppuja. Ja onnea kaikille iseille! Me leivotaan kakun sijaan sämpylöitä ja tehdään jotain kivaa...
